Mid-market tech challenges report 2025

Suomessa tekoälyyn suhtaudutaan muita alueita moniulotteisemmin. Valtaosa IT‑ammattilaisista näkee tekoälyn potentiaalin ja odottaa sen tuovan merkittävää hyötyä, mutta rinnalla elää huomattava varovaisuus. Tekoälyn koetaan parantavan erityisesti kyberturvallisuutta ja tukevan pitkän aikavälin teknisen osaamisen kehittymistä, mutta samalla sen käyttöönottoon liitetään selkeitä riskejä.

Suurimmaksi huolenaiheeksi nousee sääntelyn ja vaatimusten monimutkaistuminen. Suomessa tekoälyn strategista suuntaa eivät ohjaa yksittäiset teknologiatoimijat tai globaalit johtohahmot, vaan ennen kaikkea EU‑tason sääntely ja linjaukset. Tämä heijastaa laajempaa suomalaista ajattelutapaa, jossa korostuvat vaatimustenmukaisuus, hallinta ja ennakoitavuus. Tekoälyn hyödyntämisessä edetään harkiten – mikä tukee kestävyyttä, mutta voi myös hidastaa arvon realisoitumista ilman määrätietoista osaamisen kehittämistä.

Suomi profiloituu vastuullisuuden edelläkävijänä, ja monissa organisaatioissa panostetaan pitkäjänteisiin ja rakenteellisiin vastuullisuusratkaisuihin. IT:n kiertotaloudessa tämä kunnianhimo ei kuitenkaan vielä näy täysimääräisesti. Kunnostetun ja kiertotalouteen perustuvan IT‑laitteiston hyödyntäminen on Suomessa selvästi vähäisempää kuin monissa vertailumaissa.

Painopiste on usein hitaasti vaikuttavissa, mutta strategisesti tärkeissä ratkaisuissa, kuten energiatehokkuudessa, toimitilojen kehittämisessä ja vastuullisuuskäytäntöjen juurruttamisessa. Sen sijaan nopeasti vaikuttavat ja helposti toteutettavat keinot, kuten laitteiden elinkaaren pidentäminen, jäävät vähemmälle huomiolle. Tutkimus osoittaa, että parhaat tulokset syntyisivät yhdistämällä nämä lähestymistavat: rakenteellinen vastuullisuustyö ja IT‑kiertotalous tukisivat toisiaan sekä ympäristö‑ että kustannusnäkökulmasta.