Edellisessä kirjoituksessa tarkastelimme käyttäjien, laitteiden, toimipisteiden ja tekoälyagenttien sijaintia. Seuraava kysymys kuuluu: missä palvelut ja data sijaitsevat?
Aikaisemmin suuri osa yrityksen sovelluksista sijaitsi omassa konesalissa. Nyt palvelut voivat sijaita SaaS-palveluissa, julkisessa pilvessä, omissa ympäristöissä tai näiden yhdistelmissä. Tämä muuttaa myös sitä, mitä yrityksen verkolta vaaditaan.
Miten pilvipalvelut muuttavat verkkoliikennettä?
Kun sovellukset ja palvelut siirtyvät pilveen, liikenne ei enää kulje samalla tavalla yrityksen oman konesalin kautta. Yhä suurempi osa liikenteestä kulkee suoraan käyttäjän ja pilvi- tai SaaS-palvelun välillä.
Käyttäjä saattaa työpäivänsä aikana käyttää Microsoft 365:tä, CRM-järjestelmää, analytiikkapalvelua ja tekoälyratkaisua, joista yksikään ei sijaitse yrityksen omassa konesalissa. Silti monessa organisaatiossa verkkoa tarkastellaan edelleen ikään kuin kaikki palvelut sijaitsisivat samassa paikassa.
Kun palveluiden sijainti muuttuu, myös verkon suunnittelun lähtökohtien on muututtava.
Mistä pilvipalvelun viive muodostuu?
Palvelun käyttäjälle näkyvä viive syntyy koko palveluketjusta, ei ainoastaan verkkoyhteydestä.
Tekoälypalvelu on tästä hyvä esimerkki. WAN-verkon viive voi olla muutamia kymmeniä millisekunteja, mutta se saattaa muodostaa vain pienen osan käyttäjän kokemasta kokonaisvasteajasta. Samaan aikaan itse tekoälypalvelu voi käyttää huomattavasti enemmän aikaa tiedon hakemiseen, käsittelyyn ja vastauksen muodostamiseen.
Sama palvelu kohtaa erilaisia vaatimuksia työpisteessä, WLAN- ja lähiverkossa, WAN-yhteydessä, internetissä ja pilven sisäisessä ympäristössä.
Siksi suorituskykyä pitää tarkastella koko palveluketjun näkökulmasta.
Missä palveluketjun pullonkaula sijaitsee?
Hitauden syy ei välttämättä löydy WAN-yhteydestä. Teams-kokouksen ongelma voi johtua WLAN-verkon ruuhkautumisesta, pilvipalvelun hitaus palvelun omasta käsittelystä ja tekoälypalvelun vasteaika itse päättelyprosessista.
Siksi pelkkä verkon viive ei vielä kerro käyttäjäkokemuksesta.
Parempi kysymys on:
-
Missä palveluketjun osassa aika todella kuluu?
-
Tähän vastaaminen edellyttää näkyvyyttä koko palveluketjuun, ei pelkästään verkkoon.
-
Miten AI-agentit muuttavat verkkoliikennettä?
AI-agentit muuttavat verkkoliikennettä myös toisella tavalla: liikenne ei enää synny pelkästään ihmisen käynnistämistä toiminnoista.
Agentit voivat kutsua rajapintoja, hakea tietoa useista lähteistä ja kommunikoida järjestelmien kanssa itsenäisesti. Verkkoratkaisuissa ei siksi riitä enää käyttäjien yhteyksien optimointi. Myös sovellusten, datan, agenttien ja palveluiden välinen liikenne on ymmärrettävä.
Verkko ei yhdistä toimistoja, vaan palveluketjuja
Modernin yritysverkon tehtävä ei ole enää vain yhdistää toimistoja konesaliin.
Ensin on ymmärrettävä, missä käyttäjät, laitteet, palvelut ja data sijaitsevat ja miten liikenne niiden välillä kulkee. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, millaiset yhteydet, tietoturvaratkaisut ja hallintamallit tukevat liiketoimintaa.
Moderni verkko yhdistää käyttäjät, laitteet, palvelut, datan ja tekoälyn toimivaksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat.
Mistä modernin verkon suunnittelu alkaa?
