Hintojen nousu ja saatavuuden vaihtelut haastavat IT-hankintoja
Uusien IT‑laitteiden hinnat reagoivat herkästi globaaliin tilanteeseen. Komponenttipula, tuotannon painopisteiden muutokset ja logistiikan häiriöt näkyvät sekä hinnoissa että toimitusajoissa. Tämä tekee laitehankinnoista aiempaa vaikeammin ennakoitavia, vaikka tarve laadukkaille ja suorituskykyisille laitteille on ennallaan.
Uudet laitteet ovat jatkossakin keskeinen osa IT‑ympäristöjä. Samalla on tärkeää tunnistaa, että markkinavaihtelut vaikuttavat niihin tavalla, johon yksittäinen organisaatio ei voi merkittävästi vaikuttaa.
Uusiolaitteet tuovat vakautta ilman kompromisseja
Uusiolaitteiden saatavuus ja hinnoittelu eivät ole samalla tavalla sidoksissa uusien laitteiden markkinavaihteluihin. Ne perustuvat jo olemassa olevan laitekannan kiertoon, minkä ansiosta hintataso on tasaisempi ja saatavuus paremmin ennakoitavissa.
Kun osa laitteista hankitaan uusiolaitteina, koko hankintakokonaisuus ei ole täysin riippuvainen globaalin markkinan heilahteluista. Tämä helpottaa budjetointia ja vähentää riskiä siitä, että toimitusajat venyvät kriittisissä tilanteissa.
Uusiolaitteiden hyödyntäminen ei myöskään tarkoita kompromisseja suorituskyvyssä. Koska uusiolaite on usein 50–80 prosenttia edullisempi kuin vastaava uusi laite, samalla budjetilla voidaan hankkia tehokkaampia ja paremmin varusteltuja laitteita laajemmalle joukolle käyttäjiä. Tasapainoinen malli mahdollistaa koko laitekannan tason nostamisen: sen sijaan, että osa käyttäjistä joutuisi tyytymään minimiin, laadukkaita ja suorituskykyisiä laitteita voidaan tarjota useammalle.
Suomessa epäröidään uusiolaitteiden hankintaa
Suomi tunnetaan vastuullisuuden edelläkävijänä – usein aivan syystä. Kiertotalouteen perustuvan IT:n hyödyntämisessä suomalaiset organisaatiot ovat kuitenkin verrokkimaita jäljessä. Tämä kävi ilmi Advanian Mid Market ‑tutkimuksesta, joka kattoi Pohjoismaat ja Brittein saaret.
Tutkimuksen mukaan 24 prosenttia suomalaisista keskisuurista organisaatioista hyödyntää ympäristöystävällisiä tai kierrätettyjä laitteita IT‑hankinnoissaan, kun Isossa‑Britanniassa vastaava osuus on 38 prosenttia. Ero kertoo siitä, että uusiolaitteiden tarjoamia hyötyjä ei Suomessa vielä tunnisteta riittävän laajasti.
Tasapainoinen malli tukee liiketoimintaa pitkällä aikavälillä
Laitehankinnoissa ei ole kyse valinnasta uusien ja uusiolaitteiden välillä, vaan niiden välisestä tasapainosta. Jo se, että osa laitteista hankitaan uusiolaitteina, voi merkittävästi parantaa hankintojen hallittavuutta. Esimerkiksi malli, jossa 30 prosenttia laitteista on uusiolaitteita ja 70 prosenttia uusia, kestää paremmin markkinavaihteluita ja helpottaa budjetointia.
IT‑ympäristön kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Kun laitehankintoja tarkastellaan kokonaisuutena, syntyy malli, joka tukee sekä liiketoiminnan kasvua että vastuullisuustavoitteita. Tasapaino uusien ja uusiolaitteiden välillä ei ole kompromissi, vaan keino rakentaa ennustettavampi, vakaampi ja kestävämpi IT‑kokonaisuus.
