Tekoäly

Varjotekoäly siirtää tekoälyn käytön organisaation näkyvyyden ulkopuolelle

Kirjoittanut

Advania Finland
Advania Finland

Kun työntekijöille ei tarjota helppoa ja luotettavaa tapaa hyödyntää tekoälyä, he etsivät ratkaisun usein itse. Tällöin arkaluonteista tietoa voi päätyä palveluihin, joita organisaatio ei pysty hallitsemaan tai valvomaan. Ilmiötä kutsutaan varjotekoälyksi (Shadow AI). Tässä artikkelissa kerromme, miksi varjotekoälyä syntyy ja miten hyväksytystä toimintatavasta tehdään työntekijälle helpoin vaihtoehto.

Kolme keskeistä asiaa varjotekoälystä:

  • Varjotekoäly kertoo usein siitä, että liiketoiminta ei ole vielä tarjonnut työntekijöille selkeää toimintaympäristöä, oikeita työkaluja tai yhteisiä pelisääntöjä tekoälyn käyttöön.
  • Jos työntekijöitä kannustetaan hyödyntämään tekoälyä, mutta hyväksyttyjä ratkaisuja ei ole helposti saatavilla, käyttö suuntautuu luonnollisesti muihin palveluihin.
  • Suurin haaste liittyy harvoin tahalliseen väärinkäyttöön. Yleensä kyse on siitä, ettei työntekijällä ole riittävästi tietoa tai sopivaa työkalua käytettävissään.

Miksi varjotekoälyä syntyy?

Varjotekoälyä ei synny siksi, että jokin yksittäinen tekoälypalvelu olisi erityisen houkutteleva. Sitä syntyy silloin, kun työntekijällä on todellinen tarve hyödyntää tekoälyä työssään, mutta tarjolla ei ole tarkoitukseen sopivaa ja hyväksyttyä vaihtoehtoa. Käyttöön päätyy usein kuluttajille suunnattuja tekoälypalveluja, joiden datankäsittelyyn sovelletaan usein toisen maan lainsäädäntöä. 

Moni haluaa tiivistää pitkän raportin, valmistella myyntiesityksen, analysoida aineistoa tai ymmärtää monimutkaista kokonaisuutta nopeammin. Tekoäly voi auttaa kaikissa näissä tehtävissä, joten sen käyttö tuntuu luonnolliselta valinnalta. Haaste syntyy silloin, kun liiketoiminta menettää näkyvyyden siihen, mitä tietoa palveluihin syötetään, missä tietoja käsitellään ja millä tavoin vastaukset muodostuvat.

Varjotekoälyn riskiä ei yleensä ole tietoisesti hyväksytty, vaan se syntyy päätöksenteon viivästyessä. Koska työ on silti tehtävä, ihmiset etsivät omat ratkaisunsa. Tekoälyn käyttö ei lopu, vaan siirtyy organisaation näkyvyyden ulkopuolelle.

Miten luodaan hyväksytty toimintamalli?

Varjotekoälyä ei ratkaista ensisijaisesti uusilla kielloilla. Ratkaisu löytyy siitä, että ihmisille tarjotaan työkalut ja toimintamallit, joita he aidosti tarvitsevat. Kyse ei ole pelkästään yksittäisen tuotteen valinnasta. Tärkeämpää on rakentaa tekoäly-ympäristö, jossa työntekijät voivat käyttää tekoälyä turvallisesti, tehokkaasti ja luottavaisin mielin.

Hyvän ratkaisun täytyy olla sekä hyödyllinen että helppokäyttöinen. Sen lisäksi työntekijöiden täytyy tietää, mitä tietoa tekoälyn avulla voidaan käsitellä, missä tekoälyä kannattaa hyödyntää ja mistä saa tukea epäselvissä tilanteissa. Tavoite on lopulta hyvin yksinkertainen: tehdä hyväksytystä toimintatavasta helpoin toimintatapa. Kun virallinen vaihtoehto tukee työn tekemistä paremmin kuin kiertotiet, ihmiset valitsevat sen luonnostaan.

Varjotekoäly kertoo kiinnostuksesta, joka kannattaa hyödyntää

Varjotekoäly kertoo yhdestä tärkeästä asiasta: kiinnostus tekoälyn hyödyntämiseen on jo olemassa. Siksi tärkein kysymys ei ole, miten tekoälyn käyttöä ei kannata rajoittaa, vaan ohjata oikeaan suuntaan.

Kun käytössä ovat selkeät pelisäännöt, luotettavat työkalut ja turvallinen ympäristö uusien toimintatapojen kokeilemiseen, uteliaisuus muuttuu hallituksi oppimiseksi. Samalla tekoälyn käyttö pysyy näkyvänä, riskit hallinnassa ja liiketoiminnan hyödyt mitattavina. Juuri silloin tekoälystä tulee osa liiketoiminnan kehittämistä eikä sen ulkopuolella tapahtuva ilmiö.