Token on tekoälyn mittayksikkö
Tokenia voi ajatella tekoälyn raaka-aineena: jokainen kysymys, vastaus ja analyysi kuluttaa niitä. Määrää tärkeämpää on kuitenkin se, mitä niiden avulla saadaan aikaan. Tuottaako tekoäly enemmän arvoa kuin sen käyttö maksaa?
Yksinkertaistettuna token voi olla sana tai sanan osa, ja tekoäly rakentaa vastauksensa token kerrallaan. Taustalla tarvitaan sähköä, laskentatehoa, laitteistoa ja dataa, joista syntyy tekstiä, koodia, analyyseja ja päätöksiä. Tokenomian tavoite ei ole minimoida käyttöä, vaan saada jokaisesta tokenista mahdollisimman paljon hyötyä.
Halvan tekoälyn aika on tulossa päätökseen
Tekoälyn käyttö on tähän asti tuntunut lähes rajattomalta, sillä monet palvelut ovat toimineet kiinteällä kuukausihinnalla. Nyt moni merkki kuitenkin viittaa muutokseen. Yhä useampi toimittaja täydentää kiinteitä tilausmallejaan kulutusperusteisella hinnoittelulla. Rajattomien tekoälypalveluiden tarjoamista voi olla kaupallisesti yhä vaikeampi perustella tekoälyltä pyydettävien tehtävien muuttuessa entistä vaativammiksi. Tämä tarkoittaa usein organisaatioille sitä, että tokeneiden käyttö kasvaa ja samalla kokonaiskustannukset voivat nousta.
Katso tokenien sijaan tehtävän hintaa
Yksittäisen tokenin hinnan sijaan kannattaa tarkastella koko tehtävän kustannusta. Jos tekoäly-chatbot ratkaisee asiakaskysymyksen muutamalla sentillä ja manuaalinen käsittely maksaisi selvästi enemmän, tekoäly voi tuottaa merkittävää hyötyä. Ratkaisevaa on siis ymmärtää, kuinka sekä tehtävän kustannus, että tekoälyn tuottama arvo, jotta tekoäly muuttuu kustannuksesta mitattavaksi investoinniksi.
Hyviä mittareita voivat olla esimerkiksi:
- kustannus ratkaistua asiakastapausta kohti
- tekoälyn avulla säästetyt työtunnit
- tokenit hyväksyttyä koodimuutosta kohti
- tokenit kvalifioitua liidiä tai markkinointimateriaalit kohti
Yhtenäiset mittarit auttavat vertailemaan käyttötapauksia ja kohdentamaan panostukset suurimman hyödyn tuottaviin ratkaisuihin. Pilvipalveluiden tavoin myös tekoälyn käyttöä ja kustannuksia kannattaa seurata. Tokenbudjetti tuo näkyviin, mitkä tiimit, työnkulut, tekoälyagentit, asiakkaat ja palvelut kuluttavat tokeneita sekä millaisia liiketoimintatuloksia käytöllä saavutetaan. Budjetin avulla kustannuksia voidaan ennakoida ja investoinnit kohdistaa suurimman hyödyn tuottaviin ratkaisuihin.
Kaikki tokenit eivät ole samanarvoisia
Tekoälytehtävät kuluttavat resursseja eri tavoin. Syötteet, vastaukset, tiedonhaku sekä kuvien, äänen ja videon käsittely aiheuttavat erilaisia kustannuksia, joihin vaikuttaa myös käytetty tekoälymalli.
Kustannusten lisäksi on huomioitava tietoturva, datan sijainti ja palveluntarjoajan toimintamalli. Organisaation on hyvä tietää, missä tietoja käsitellään, minkä lainsäädännön piirissä palvelu toimii ja millaiset ehdot dataan liittyvät. Käyttäjälle samanlaisilta näyttävien ratkaisujen kustannukset ja riskit voivat erota huomattavasti.
Mistä kannattaa aloittaa?
Ensimmäinen askel ei ole käytön vähentäminen, vaan sen tekeminen tarkoituksenmukaiseksi. Osa ihmisistä vasta aloittaa tekoälyn käytön, osa hyödyntää sitä jo päivittäin. Aloittelijat tarvitsevat turvallisia tapoja kokeilla ja oppia, kokeneemmat tukea oikeiden työkalujen ja arvokkaimpien käyttökohteiden tunnistamiseen.
Onnistuminen perustuu koulutukseen ja yhteisiin käytäntöihin. Kun ihmiset ymmärtävät tekoälyn mahdollisuudet ja kustannukset, he tekevät parempia valintoja arjessa. Tärkeintä ei ole tokenien määrä, vaan niiden tuottama arvo. Kartoita keskeiset käyttötapaukset, mittaa tehtäväkohtaiset kustannukset ja yhdistä käyttö liiketoiminnan tavoitteisiin. Näin tekoälyn vaikutuksia voidaan vertailla ja johtaa.
Valmiina rakentamaan tokenbudjetin?
Tokenbudjetti auttaa ymmärtämään, missä tekoälyä käytetään, mitä käyttö maksaa ja missä syntyy eniten arvoa. Lataa tarkistuslista ja aloita tokenbudjetin rakentaminen vaihe vaiheelta.
