Vastuullisuus näkyy Advaniassa vahvasti siinä, miten huolehdimme ihmisistämme. Jos minun pitäisi nimetä vastuullisuustyötämme ohjaavat periaatteet, ne olisivat kokonaisvaltainen hyvinvointi, perheystävällisyys, yhdenvertaisuus ja hyvä johtaminen. Emme kaikilta osin ole valmiita, mutta teemme joka päivä töitä näiden saavuttamiseksi.
Tavoitteemme on hyvinvoiva ihminen hyvinvoivassa työpaikassa. Ihminen on kokonaisuus, eikä hyvinvointia voi erotella työhön ja vapaa-aikaan.
Kohti monimuotoista ja yhdenvertaista työyhteisöä
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo. On paljon asioita, joita otamme nykyään huomioon rekrytoinnissa ja työyhteisön rakentamisessa. Rekrytointimme on kompetenssipohjaista, eli meille tärkeintä on se mitä hakija tietää, osaa ja tekee.
Uskomme myös ihmisten potentiaaliin ja kykyyn oppia. Siksi emme tavoittele vain kokeneita konkareita – toki heitäkin – vaan palkkaamme rohkeasti uransa eri vaiheissa olevia. Palkkaamme myös asiantuntijoita alan ulkopuolelta. Suntio, teurastaja ja rekkakuski ovat esimerkkejä ihmistemme aikaisemmista työtehtävistä. Hyvinvoivan työyhteisön resepti on taustaltaan moninaiset ja yhteisiin arvoihimme sitoutuneet ihmiset.
Ensimmäiset kuukaudet uudessa työpaikassa ovat jännittäviä ja inspiroivia, mutta myös raskaita. Yhdenvertaisuus arjessa näkyy tässä käytännön tekona: asemasta ja roolista riippumatta annamme täydet lomat – neljä viikkoa kesälomaa, viikon talvilomaa – ihan kaikille uusille ihmisille työsuhteen alusta alkaen. Kenenkään jaksaminen uudessa työssä ei saa olla kiinni henkilökohtaisista neuvottelutaidoista.
Se missä meillä on vielä petrattavaa, on naispuolisten osaajien määrän kasvattaminen sekä asiantuntija- että johtotasolla.
Yksi konkreettinen tavoitteemme on ollut naisten 30 %:n osuus Suomen-johtoryhmässämme vuoteen 2025 mennessä. Tämän tavoitteen olemme saavuttaneet jo viime vuonna ja aiomme pitää siitä myös kiinni.
Toinen tasa-arvotavoitteemme koskee naisten kokonaisosuutta Suomi-organisaation johto-, esihenkilö- ja asiantuntijatasoilla. Tämän suhteen tähtäämme vuoteen 2025 mennessä vähintään IT-alan keskiarvoon eli 20 %:iin. Tällä hetkellä (2022) osuus on 12 %, eli meillä on tavoitteeseen vielä matkaa. IT-alalla on lähtökohtaisesti vähän naisia, mikä lisää haastetta kaikissa alan yrityksissä. Haluamme tehdä konkreettisia asioita naisten houkuttelemiseksi alalle. Siksi olemme tänä vuonna mukana Women4Cyber Finland -yhdistyksen toiminnassa.
Palautuminen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut
Tietotyössä aivot ja mielen kapasiteetti ovat kovilla. Sekä henkinen että fyysinen palautuminen ovat tärkeä osa ihmisten hyvinvointia ja kannustamme advanialaisia huolehtimaan niistä itselleen sopivin tavoin. Itselle mielekkäiden asioiden tekeminen on tietysti tärkeintä, mutta sen lisäksi työnantajana tarjoamme esimerkiksi taukoliikuntaa Cuckoo-sovellusta käyttäen, työterveyden maksuttomia hyvinvointivalmennuksia ja monipuolisia henkilöstökerhoja.
Tietotyö antaa, mutta ajoittain se myös ottaa liikaa. Tiedämme, että IT-alalla mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Kaikkia elämän osa-alueita ei myöskään voi kontrolloida, ja välillä vastaan tulee ylimääräistä kuormaa yllättäen ja pyytämättä.
Meille on tärkeää, että kukaan ei jää ongelmiensa kanssa yksin, vaan uskaltaa hakea apua pieniltäkin tuntuviin haasteisiin. Tarjoamme työterveyskumppanimme Mehiläisen kautta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, kuten lyhytterapiaa ja digitaalisia valmennusohjelmia. Syy palveluiden käyttöön voi olla mikä vaan – ihminen on kokonaisuus, ja arkipäivästä kaksi kolmasosaa tapahtuu muualla kuin töissä.
Matalan kynnyksen palveluilla voimme vaikuttaa merkittävästi sairaspoissaolopäivien määrään, ja tavoite on pitää ne alle 2,5 %:ssa. Tässä olemme onnistuneet, sillä viime vuonna osuus oli 1,8 %.
Aikaa perheen kanssa
Iso osa ihmisistämme on ruuhkavuosiaan eläviä perheellisiä, joille arvokkainta on yhteinen aika perheen kanssa. Jo ennen viime vuonna voimaan astunutta perhevapaauudistusta tarjosimme ei-synnyttäneelle vanhemmalle mahdollisuuden pidennettyyn lomaan, joka on nykyisin jo kuuden viikon mittainen. Ja kun lapsi sairastuu, jokaisella on mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lastaan, tai kutsua kotiin työnantajan maksama hoitaja.
Moni hyödyntää mahdollisuutta lyhennettyyn työaikaan. Kun voi olla aktiivisemmin läsnä esimerkiksi omien lastensa arjessa, kasvaa myös merkityksellisyyden kokemus.
Perheen ja työn yhteensovittamisessa auttaa tietysti työn vapaus: lähes kaikissa työtehtävissämme työajoista, työn tekemisen paikoista ja oman työpäivän sisällöstä saa päättää pitkälti itse.
Sanotaan, että ihmiset ovat tärkein voimavaramme. Se ei ole ihan totta. Todellisuudessa ihmiset ovat kaikki, mitä meillä on. Haluamme pitää heistä mahdollisimman hyvää huolta. Olemme tehneet paljon, mutta vielä on asioita, joita aiomme kehittää. Suunta on vahvasti eteenpäin.
Kirjoittanut
Anu Puurula
