Pilvipalvelut 09.02.2022

Pilven ostamisen helppous altistaa virheille

Kaikenkokoisissa yrityksissä pilvipalveluiden käyttö alkaa olla itsestäänselvyys. Pilveä on helppo hankkia aina vain lisää. Juuri helppous kuitenkin tekee pilvestä kuin kaksiteräisen miekan: toinen terä tuo etuja, toinen vahinkoa. Moni yritys hyödyntääkin yksittäistä julkipilviratkaisua tai perinteistä konesalikapasiteettia. Harva kuitenkaan hyötyy pilvestä hybridinä, eli valjastaa pilven parhaat palat käyttöönsä kokonaisuutena. Miksi näin on, ja miten voit varmistaa, että yrityksesi käyttää vain pilven hyvää terää? 

Yrityksesi hyödyntää todennäköisesti jo monia erilaisia pilven mahdollisuuksia eri tarpeisiin. Ei ihme, sillä painavia perusteluja pilvipalveluiden käyttöönotolle on helppo luetella. 

”Eniten pilveen menoa motivoivat skaalautuvuus ja kustannussäästöt, seuraavaksi eniten ketteryys ja joustavuus. Osa yrityksistä hakee pilvestä mahdollisuutta kehittää tai modernisoida sovelluksia tehokkaammin, osa hakee analytiikan palveluita, osa lähinnä vain saas-ohjelmistoja”, it-yhtiö Advanian Jussi Kiiskinen (Head of Cloud Services) kertoo havainnoista omasta asiakaskunnasta. Joskus lisäpontta antaa niin sanottu fomo, englanniksi fear of missing out, eli pelko, että ilman pilveen menoa yritys jää paitsi jostakin tärkeästä verrattuna kilpailijoihin. 

”Tällainen paine saattaa tulla tietohallintoon ylimmästä johdosta ja omistajilta päin. Kukaan ei kuitenkaan mene pilveen pilven takia, vaan vasta jonkin yllykkeen ohjaamana. Monesti liiketoiminnassa tai tietohallinnossa ilmenee enemmän tai vähemmän akuutti muutostarve, jonka perusteella firma alkaa etsiä pilvestä ratkaisua.” 

Osaamaton ostaminen kasvattaa kustannuksia ja tietoturvariskejä 

Osti yritys mitä tahansa, ostaminen on aina oma taiteenlajinsa. Tämä pätee myös pilvessä. 

”Pilvipalveluiden ostaminen ei ole vaikeaa, vaan jopa liiankin helppoa. Tämä näkyy varjo-it:n muodossa eli pilvenä, joka ei ole yrityksen keskitetyn it:n hallinnassa. Silloin tietoturva voi jäädä puutteelliseksi ja kustannukset voivat kasvaa. Jos esimerkiksi markkinointiyksikkö perustaa oman pilviasiakkuuden, voi tulla liikaa oikeuksia ihmisille, joilla niitä ei pitäisi olla”, Jussi Kiiskinen varoittaa. 

Niin hyödyllistä kuin pilven tiedetään olevan, tiellä voi olla esteitä ja hidasteita. Joskus yrityksen oma it-osasto kamppailee muiden kiireiden parissa, minkä vuoksi pilveen menoa lykätään etenkin, jos sitä ei pidetä kriittisenä. Silloin yrityksen yksiköissä voi tulla suuri kiusaus ostaa pilveä omin neuvoin. 

”Usein yrityksen kykyä ostaa pilveä haittaa puhtaasti osaamisen puute. Pilvimaailmaa ei tunneta riittävästi. Käsitteenä ja toiminnallisuuksiltaan pilvi on niin laaja, että se saattaa suorastaan pelottaa. Vaikeuksia voi tuottaa pilviresurssien hinnoittelun tulkitseminen ja oman yrityksen kannalta oikean palvelutoimittajan valinta. Moni kumppani tarjoaa apuja puhtaasi julkipilveen tai toisaalta perinteiseen konesalikapasiteettiin, mutta harvempi on aidosti apuna hybridipilven hyödyntämisessä”, Kiiskinen sanoo. 

Myös laskutuksen ennustettavuus jännittää. Useita pilvipalveluita hyödynnettäessä kokonaisuuden hinta voi karata käsistä. Myös tietoturva arveluttaa, vaikka se on usein painava peruste mennä pilveen. Suuret pilvipalveluiden toimittajat investoivat pilviympäristöjen tietoturvaan valtavia summia. 

Onnistuminen vaatii strategian ja hallintamallin 

Miten yrityksesi välttää riskit pilviostoksilla? 

”Pilvi tulee ottaa käyttöön hallitusti eli täytyy etukäteen miettiä yrityksen pilvistrategia ja tunnistaa järkevin malli edetä. Valitut ratkaisut tulee koota yhteen hallittavaksi kokonaisuudeksi. Kun pilvistrategia ja suunnitelma on olemassa, kannattaa ottaa käyttöön pilven hallintamalli ja pilven operoinnin prosessit. Niihin kuuluvat menetelmät ja tavat käyttää pilven eri resursseja sekä erityisesti tietoturvaan ja pilven kustannuksien hallintaan liittyvät käytännöt”, Jussi Kiiskinen sanoo. 

Pilvistrategian ja hallintamallin rakentaminen kuulostaa vaikealta. Se voi kenties aiheuttaa paljon kitkaa ja viivyttää pilven käyttöönottoa. Mitä on tehtävissä, jotta näin ei kävisi? 

”Yrityksen kannattaa hakea avuksi osaava kumppani, jonka kanssa voi aluksi muodostaa kokonaisnäkemyksen oman ICT-infran ja sovellusten nykytilasta. Näiden pohjalta luodaan pilvistrategia ja suunnitelma kokonaisuuden ja sen osien modernisoinnista. Me Advanialla tarjoamme tällaista palvelua pitkällä kokemuksella ja toteutamme myös asiakkaamme pilvimatkan ja pilven jatkuvat palvelut”, Kiiskinen kertoo. 

Pilven jatkuva valvonta, hallinta ja operointi palveluna 

It- ja asiantuntijayhtiö Advania tarjoaa erittäin laajat pilveen liittyvät palvelut. 

”Yritys saa meiltä asiantuntemusta sovellusten ja kapasiteetin modernisoinnista, neuvontaa pilven parhaista käytännöistä sekä pilvikyvykkyyksien käyttöönotosta. Erityisvahvuutemme on pilven jatkuva valvonta, hallinta ja operointi hybridinä eli perinteistä konesalikapasiteettia ja julkipilveä yhdistellen,” Jussi Kiiskinen sanoo. 

Advanian asiantuntijat tuntevat läheisesti kolme johtavaa julkisen pilven toimittajaa, joten asiakas voi käyttää eri tarpeisiinsa niin Microsoft Azuren, Google Cloudin kuin AWS:n palveluita. Advania tarjoaa ja hallinnoi myös pilven tietoliikenne- ja verkkopalvelut. Esimerkkitoteutus on suora pienen latenssin datayhteys Advanian konesalista Googlen Haminan pilvisaliin. Näiden lisäksi Advania hallitsee Oracle-tietokannat niin pilvessä kuin muissa ympäristöissä. 

Kiiskisen mukaan osa yrityksistä on jo ottanut käyttöön monia eri pilviä, mutta ilman yhtenäistä hallintamallia ja pelisääntöjä. Advania pystyy hallinnoimaan hybridipilviympäristöjä moderneilla työkaluilla ja yhdellä sapluunalla vankan konesalitaustan ansiosta. Se tekee myös kapasiteettien siirrot konesalista pilveen. 

”Pilvi mahdollistaa paljon ja siitä saa merkittävää hyötyä. Pilvessä toimimista ei tule kahlita liikaa – täytyy antaa vapauksia tehdä pilveen kokeiluja. Leikkikentällä pitää kuitenkin olla selvät rajat”, Kiiskinen korostaa. 

 

Alkuperäinen teksti on julkaistu sivulla www.valtti.com 

 

Samankaltaisia