Mistä julkipilven kustannukset syntyvät ja miten niitä voi hallita?
Pilvipalvelut Azure 22.05.2023

Mistä julkipilven kustannukset syntyvät ja miten niitä voi hallita?

Tämänhetkisessä markkinatilanteessa on tärkeää, että yrityksissä ymmärretään johtoa myöten IT-kustannusrakenteita, ja mistä esimerkiksi pilvipalveluiden kustannukset syntyvät. Käytännössä näkyvyys pilven käyttöön voi kuitenkin olla huono. Jos yrityksellä ei ole tarkkaa pilvipalveluiden hallintamallia, se ei tiedä missä kustannukset syntyvät tai miten niitä kuuluisi allokoida.

Gartnerin mukaan kahdeksan prosenttia yrityksistä ylittää budjettinsa IaaS-mallisissa pilvipalveluissa. Yksi selitys voi olla, että tehdään “lift and shift” -pilvimigraatio ja huomataan, ettei vanha mobiilisovellus toimikaan samalla tavalla pilvessä, vaan se vaatisi modernisointia ja optimointia. Kustannusten taustalla voi siis olla velkataakka, joka vaatii modernisoinnin lisäksi myös arkkitehtuurin muokkausta.

Pilveen siirtymisen oletetaan usein pienentävän kuluja. Kulut eivät välttämättä pienene, niiden fokus sen sijaan muuttuu. Sama kustannus, mikä aikaisemmin meni hosting-kustannuksiin, menee nyt palveluiden kehittämiseen.

Hallintamalli on avain pilvipalveluiden kustannusten optimointiin

Kun lähdemme keskustelemaan asiakkaan kanssa heidän tilanteestaan, niin huomaamme aika usein, että yritykseltä puuttuu julkipilven hallintamalli – tai sitten se on kyllä tehty, mutta sitä ei ole jalkautettu kunnolla. Kyseessä on erittäin kriittinen asia, kivijalka, sillä ilman hallintamallia ei voi kunnolla hallita julkipilviympäristöä. Ilman hallintamallia ihmiset tekevät umpämähkäisiä asioita ja generoivat umpimähkäisiä kustannuksia.

Tarvitaan siis hallintamalli.

Azure-pilven hallintamalli

Azuren hallintamalli muistuttaa itse asiassa tavanomaista yrityksen tai konsernin rakennetta, joka koostuu useammasta liiketoimintayksiköstä tai tytäryrityksestä. Azuren organisaatiossa ylimpänä on CIO, ja tämän alla erilaisia hallinnointiryhmiä liiketoimintayksiköille. Näille liiketoimintayksiköille on erilaisia harjoituksia, kuten joitakin tuotannossa olevia sovelluksia. Organisaatiossa voi olla myös kehitysympäristöjä. Sen alapuolella on kokoelma resursseja ja resurssiryhmiä. Resurssit ovat niitä, jotka generoivat kustannuksia.

Kustannusten haltuunoton näkökulmasta tärkein asia on ymmärtää, mitä resursseja on käytössä ja kenelle kustannukset resursseista kuuluu kohdentaa. Hallintamallin myötä saadaan entistä parempi näkyvyys kokonaisuuteen. 

Hyödynnä FinOps-käytäntöjä pilvipalveluiden kustannusten hallinnassa

FinOps tarkoittaa kustannusoperointia, jossa otetaan haltuun pilven kustannukset ja optimoidaan ne. Sen lisäksi laaditaan operatiivinen toimintamalli, jossa organisaation kaikki pilveä käyttävät henkilöt ymmärtävät, mistä nämä kustannukset syntyvät ja miten niitä voidaan hallita.

FinOpsiin liittyy neljä toimintaperiaatetta. Ensimmäinen on yhteistyö: Pilvi ei ole vain IT-osaston omistama, vaan kaikkien pilveä hyödyntävien yrityksen tiimien pitää ymmärtää, mikä julkipilvi on. Omistajuus ja vastuu pilven kustannuksista syntyy siitä, että liiketoimintayksiköt ymmärtävät miten pilven kustannukset syntyvät ja mitä kehittäjät tekevät sovellusympäristöissä. Tämän lisäksi tarvitaan reaaliaikaista raportointia. Näin kustannuksiin voidaan tarvittaessa puuttua ketterämmin.

Showback eli tilivelvollisuus pakottaa arvioimaan, mikä on välttämätöntä ja mikä ei.

Kun kysymme kehitystiimeiltä, mistä kustannukset oikeastaan syntyvät ja ovatko ne tarpeellisia, niin aika monessa asiakasyrityksessä tämäntyyppisen showback-käytännön toteuttaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Tiimit eivät välttämättä osaa kertoa, mistä kustannukset oikeasti tulevat. Ne käyttävät resursseja, mutta fokus on siinä
että oma ratkaisu toimii – ei siinä, että kustannusoptimoimme ratkaisua parhaalla mahdollisella tavalla.

Azuren työkalut kustannusten hallintaan ja optimoimiseen

Azure tarjoaa useita keinoja kustannusten keventämiseen.

Reserve capacity -malli: Tulevien resurssitarpeiden ennakoiminen pienentää kustannuksia merkittävästi.Jos esimerkiksi tiedämme, että meillä on yksittäinen virtuaalikone, jota tullaan tarvitsemaan liiketoimintasovelluksen pyörittämiseen seuraavat 2–3 vuotta, voimme tehdä varauksen kapasiteetista ja saavuttaa sillä jopa 50–60 %:n säästöt. Jos tarpeet muuttuvat, sopimuksen voi ainakin tällä hetkellä purkaa parin kuukauden varoajalla.

Toinen vaihtoehto on spot pricing, jolla optimoidaan vaihtelevaa kysyntää. Se soveltuu erityisen hyvin tilanteisiin, joissa kapasiteetin tarve vaihtelee vuorokauden ajasta riippuen. Esimerkiksi verkkokauppaympäristöissä on kysyntää enemmän päivällä kuin yöllä. Kun vaihtelusykli tunnetaan, voidaan tehdä spot pricing -varaus siitä resurssista, jota tarvitaan lisääntyneen käyttäjämäärän palvelemiseen. Säästö syntyy siitä, että ennustetaan ja optimoidaan käytön tarvetta.

Hybrid use benefits tuo säästöjä lisenssikustannusten kautta. Jos organisaatiolla on paikallisessa konesaliympäristöön ostettu esimerkiksi Microsoft-lisenssejä vaikkapa Windowsiin tai SQL Serveriin, voi samoja lisenssejä hyödyntää julkipilven puolella Azuressa ja saada sitä kautta merkittäviä säästöjä lisenssikustannuksissa.

Azure Cost management

Azure cost management on palvelupäällikön paras kaveri. Hyviä työkaluja ovat

  • Azure Pricing calculator
  • Azure Cost Management + billing + raportointi
  • Azure Advisor – vinkkejä kustannusten hallintaan
  • Azure Monitor – ympäristöjen monitorointi
  • Azure Policyt – yrityksen politiikat Azure-ympäristössä
  • Azure Security Center – tietoturvan hallintaan
  • Azure Sustainability Calculator – auttaa mittaamaan yrityksen IT-hiilijalanjäljen paikallisessa konelisalissa ja julkipilvessä.

Tarkemmat esittelyt kunkin työkalun hyödyntämisestä kuulet Azure Live -webinaaritallenteelta.

Pilvipalveluiden kustannusten hallinta pähkinänkuoressa

Summa summarum: kaikki lähtee hallintamallista ja siitä, että tehdään asioita järkevästi julkipilvessä.

  • Suunnitellaan resurssiryhmät sen mukaan, että ymmärretään, mikä resurssi kellekin kuuluu ja merkitään ne. Allokoidaan kustannukset eri yksiköille. Ja lopulta määritellään showback eli tilivelvollisuus eri yksiköille ja kehitystiimeille – kysytään miksi nämä kustannukset ovat syntyneet ja ovatko ne oikeasti tarpeellisia heille.
  • Ollaan aktiivisia optimoinnissa ja hyödynnetään hienoja työkaluja, joita Azuresta löytyy – kuten Azure Advisor – ja rajoitetaan kalliimpien resurssien käyttöä kiintiöiden avulla. Ollaan myös joustavia pilven käytössä. Seurataan aktiivisesti, mistä kustannukset syntyvät.
  • Pyritään viestinnässä sellaiseen selkeyteen, että pystytään selittämään vaikka toimitusjohtajatasolle asti mistä kustannukset syntyvät sekä miten voidaan optimoida ja parantaa kustannustehokkuutta.

Asiantunteva kumppani auttaa optimoimaan pilvikustannukset

Viime vuosina asiakkaidemme odotukset juuri kustannusoptimoinnin suhteen ovat kasvaneet. Sehän sopii, sillä palveluntarjoajana meidän pitääkin pystyä tekemään kustannus- ja kapasiteettioptimointia sekä neuvomaan asiakkaitamme, miten ottaa entistä parempi hyöty pilvestä ja käyttää resursseja entistä kustannustehokkaammin.

Osaava kumppani osaa suositella. Jos kaipaat apua, jätä meille yhteydenottopyyntö ja jutellaan lisää!

Lue myös: Kuinka hallitset pilvikustannuksia tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti

Aiheeseen liittyvää