Low code -alustat – mitä, miksi ja milloin

Markkinaympäristössä, jossa kilpailu on erittäin kovaa, yritysten on keskityttävä työntekijöidensä taitojen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Harvalla yrityksella on varaa siihen, että työntekijöiden aikaa tuhlaantuu vähäpätöisiin tai toistuviin tehtäviin. Tämän takia organisaatiot haluavat optimoida ja automatisoida päivittäistä toimintaansa yrityssovelluksilla.

Milloin yritykset investoivat low code -alustoihin?

Low code -toimintamalli eli konfigurointi koodauksen sijaan on houkutteleva ja hyödyllinen, koska sillä aikaansaadaan joustavia sovelluksia nopeasti ilman ohjelmointia. Tarve tehokkuuden kasvattamiseen ei ole ainoa motivaattori, joka kannustaa investoimaan low code -ratkaisuun. Voimme erottaa neljä tyypillistä skenaariota, joissa alustan sisältävä toimintamalli tuo myös yritykselle valtavia etuja:

1. Räätälöidyn ratkaisun kehittämiseen ei ole halua tai mahdollisuutta

Räätälöidyn ratkaisun kehittäminen joko sisäisesti tai organisaation ulkopuolella on tyypillisesti kallis vaihtoehto. Monissa tapauksissa rahalliset kustannukset eivät kuitenkaan ole suurin ongelma. Sen sijaan lanseerausaika, kyvyttömyys tehdä muutoksia nopeasti ja vaivattomasti sekä yleinen ylläpitäminen kallistavat vaa'an low coden puoleen.

2. Lyhyet määräajat

Tilanteissa, joissa aika on olennainen tekijä, low code yleensä auttaa saavuttamaan halutut tulokset lyhyessä ajassa. Syynä on usein helppokäyttöisyys ja se, että ne ovat pitkälti valmisratkaisuja (esim. raportointi, integrointimahdollisuudet jne.) eivätkä siksi vaadi kehittämistä.

3. Liian monta kaupallisesti saatavilla olevaa tuotetta (COTS- eli commercial off-the-shelf -tuotteet

Jotkut digitalisointi- ja automatisointitarpeen jo tiedostaneet yritykset päättävät ostaa valmiita ratkaisuja, joiden käyttöönotto ei vaadi suuria ponnisteluja. Se, mikä aluksi toimii hyvin, muuttuu pitkällä aikavälillä painajaiseksi, kun sovellusten määrä on kaksinumeroinen. Työntekijät valittavat, että heidän on opittava useita käyttöliittymiä. IT valittaa, että kaikki vaatii integrointia. Lisäksi ylläpito on vaikeaa erilaisten teknologioiden käytön vuoksi.

4. ERP käy liian raskaaksi ja hankalaksi

Useimmilla organisaatioilla on IT-ekosysteemissä toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), kuten SAP tai Dynamics. Monille on luonnollista täydentää näitä järjestelmiä lisätoiminnoilla, jotka kattaisivat enemmän liiketoiminnan muiden kuin ydintoimintojen skenaarioita. Ajan mittaan kuitenkin ymmärretään, että ERP-järjestelmän päälle kehittäminen muistuttaa monissa tapauksissa räätälöidyn ratkaisun kehittämistä. Lopulta ERP-järjestelmästä tulee liian jäykkä ja monimutkainen ylläpidettäväksi ja päivitettäväksi. Siksi päätetään poistaa siitä lisäsovelluksia ja siirtää ne ketterämmälle ja helpommin hallittavalle low code -alustalle (edelleen ERP-järjestelmään integroituna), jolloin ERP-järjestelmä pidetään kevyenä.

Mihin low code -alustoja käytetään?

Low code -alustoja on monenlaisia. Jotkut niistä on tarkoitettu auttamaan asiakaslähtöisessä toiminnassa (esim. sähköisen kaupankäynnin alustat), jotkut pystyvät tuottamaan itsenäisiä sovelluksia. Suosituimpaan ryhmään kuuluvat sellaiset, jotka on rakennettu kokonaisvaltaisesti digitalisoimaan back-office-toimintoja, tukemaan sähköisiä prosesseja ja nostamaan organisaation yleistä tuottavuutta. Ne voidaan luokitella myös ratkaisuiksi digitaalisten prosessien automaatiota (DPA) tai liiketoimintaprosessien hallintaa (BPM) varten.

Tyypillisesti yritykset aloittavat erilaisilla osastosovelluksilla. Tässä muutamia esimerkkejä:

Kehittyneen ja monipuolisen alustan (esim. WEBCON BPS) avulla yritykset voivat kuitenkin lisätä käyttöönotettujen sovellusten alaa toimialakohtaisempien skenaarioiden kattamiseksi. Niitä voisivat olla

Asianmukainen low code -alusta pystyy käsittelemään satoja erityyppisiä sovelluksia. Tällaisen alustan laajan käytön tärkeimmät edut ovat seuraavat:

1. Kustannustehokkuus – toimita useita sovelluksia ja maksa yhdestä lisenssisarjasta.
2. Matala lähtötaso – sovelluksia on mahdollista toimittaa ilman kehittäjiä.
3. Markkinoilletuontiaika – on nopeampaa toimittaa low coden kautta kuin kovakoodata sovellus tyhjästä tai rakentaa se ERP-järjestelmän päälle
4. Ylläpito – tarvitaan vähemmän integraatioita, eikä järjestelmän toiminnan tueksi tarvita laajaa osaamista.

Kirjoittaja Michal Rykiert on WEBCONin liiketoiminnan kehitysjohtaja. Hän vastaa pääosin yrityksen kansainvälisestä kasvusta kumppanuuskanavien rakentamisen kautta EMEA-alueella. Michalin ammatillinen kiinnostus liittyy käyttökokemukseen, käyttöönottoon ja liiketoimintaprosessien hallintaan, ja hän on julkaissut näistä aiheista erilaisia artikkeleita aikakauslehdissä ja internet-portaaleissa. Hän keskittyy käytännölliseen lähestymistapaan yhdistettynä helppokäyttöisyyteen.

Lue myös: Advanian yhteistyö WEBCONin kanssa vahvistaa tarjontaa low code -yrityssovelluksissa